Hallituksen leikkauspolitiikka on syventänyt monen helsinkiläisen ahdinkoa. Köyhyys on lisääntynyt, ja yhä useampi joutuu kamppailemaan asumisen ja arjen perustarpeiden turvaamiseksi. Häätöjen määrä kasvaa, ja sosiaaliturvan heikennykset osuvat erityisen raskaasti pääkaupunkiseudulle, jossa elinkustannukset ovat jo ennestään korkeimmat.

Suomen rikkaimpana kaupunkina Helsingillä on mahdollisuus ja velvollisuus toimia asukkaidensa hyväksi. Vaikka valtuusto ei voi perua hallituksen leikkauksia, kaupunki voi silti tehdä paljon tilanteen helpottamiseksi. 

Helsinki voi tukea kaupunkilaisten mahdollisuuksia hyvään arkeen sekä vahvistamalla omia palveluitaan että tukemalla järjestöjä heidän tekemässään tärkeässä työssä ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Myös kulttuuritoimijoiden ahdinkoa on helpotettava.

• Kaupunkilaisten hyvinvointia tukevia julkisia palveluita tulee vahvistaa.

• Kaupungin oman asumistuen käyttöönottoa tulisi selvittää.

• Kulttuurin omaehtoiset toimintamahdollisuudet on varmistettava kaupungin tuella.

Käynnissä on mielenterveyden kriisi. Samaan aikaan sote-palvelut ovat valtavassa murroksessa, joka on johtanut järjen vastaisesti irtisanomisiin työvoimapulasta kärsivällä alalla.  Kasvavat asiakasmaksut aiheuttavat pienituloisille ihmisille taloudellisia haasteita. Ihmiset ovat syystäkin huolissaan siitä, saavatko he tarvitsemaansa hoitoa. 

Kilpailuyhteiskunta kuluttaa ihmisiä loppuun. Yhteiskunnan syrjäyttämille avun ja hoidon saaminen on erityisen vaikeaa ja ongelmat kasaantuvat heikompiosaisille. Kaikilla tulee kuitenkin olla oikeus mielenterveyteen ja hyvän elämän mahdollistaviin palveluihin. Ihmisten on saatava apua nopeasti ja luotettavasti, vain niin hoidosta on vaikuttavaa. 

Tarvitsemme lisää matalan kynnyksen palveluita ja toimivia palveluketjuja, jotta mielenterveysongelmien kanssa kamppaillessa ei jää heitteille. Köyhyys ja mielenterveysongelmat ovat usein yhteyksissä toisiinsa. Ongelmien pitkittyessä hoitoa on usein myös vaikeampaa saada.

• Mielenterveyspalvelut täytyy saada kuntoon. Matalan kynnyksen palvelut ovat tärkeitä, mutta myös vakavammin oireileville tulee taata inhimillinen ja pitkäjänteinen hoito.

• Helsingissä tulee ottaa käyttöön omalääkärimalli.

• Asiakasmaksut eivät saa estää kenenkään sote-palveluiden saantia. 

• Tärkeintä on, että kaupunkilaiset saavat tarvitsemansa sote-palvelut. Jos valtion rahoitus ei ole riittävä, tulee kaupungin tarvittaessa rahoittaa palveluita myös itse.

Helsinkiläisten suorista päästöistä suurin osa tulee asioista, joihin yksilö itse voi usein vaikuttaa vain rajallisesti, eli esimerkiksi asumisesta ja etenkin liikenteestä. Tulevaisuudessa kaupungin täytyy pyrkiä vähentämään myös Helsingissä tapahtuvan kuluttamisen päästöjä.  Myös luontoarvot on otettava paremmin huomioon kaavoituksessa - Helsinki tarvitsee lisää asuntoja, mutta niitä ei tule rakentaa vanhoihin metsiin tai muutoin luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeisiin paikkoihin. 

Ilmasto vaatii, että moni arkinen asia täytyy tehdä toisin, se on meidän kaikkien myönnettävä. Jotta ilmastonmuutoksen vastainen työ olisi reilua, tulee kaupunkilaisilla olla aito mahdollisuus osallistua päätöksentekoon.

On kaupungin tehtävä huolehtia, että helsinkiläisten on sekä mahdollista että helppoa elää ilmastokestävää arkea. Yksilöt eivät pysäytä ilmastonmuutosta, mutta yhteisöt pystyvät siihen. 

• HSL:n lippuhintoja on alennettava.

• Asumisen ja rakentamisen tulee olla ekologisesti mahdollisimman kestävää.

• Tehdään Helsingistä hiilinegatiivinen vuoteen 2040 mennessä.

• Vähennetään liikenteen päästöjä laajentamalla raideliikenneverkostoa.